EPSO:n kielellisen päättelyn koe antaa sinulle lyhyen tekstin ja kysyy yhden kysymyksen: mikä seuraavista väitteistä on oikein? Täsmälleen yksi vaihtoehto saa tukea tekstistä. Muut kolme on rakennettu näyttämään siltä. Kukin ottaa tekstistä totuudenmukaisen lauseen ja muuttaa yhden pienen asian, kuten sanan ”vain”, päivämäärän tai sen, kuka tekee mitä. Tuon yhden muutoksen näkemisen oppiminen on suurin osa taidosta.
Näin käytät tätä sivua. Oikeassa kokeessa saat 20 tekstiä 35 minuutissa: noin 1 minuutti 45 sekuntia kutakin kohden. Ota aikaa, valitse vastaus ja avaa sitten selitys. Se nimeää jokaisen väärän vaihtoehdon takana olevan ansan, ja juuri nimet ovat tärkeitä: samat kahdeksan tai yhdeksän ansaa toistuvat jokaisessa EPSO:n kielellisessä kokeessa.
Miten EPSO rakentaa väärät vastaukset
Lähes jokainen väärä vaihtoehto on tekstin melkein-mukaelma, jossa on yksi näistä muutoksista:
- Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Teksti sanoo ”yleensä” tai ”voidaan pidentää”; vaihtoehto sanoo ”jokainen” tai ”aina”.
- Laajuuden siirto. Rajattu väite muuttuu yleiseksi tai päinvastoin.
- Roolit vaihdettu. Tekstissä on kaksi maata, elintä tai päivämäärää, ja vaihtoehto antaa toiselle toisen ominaisuuden.
- Väärä ajankohta tai järjestys. Allekirjoitettu vastaan voimaan tullut; ”seuraavassa vaiheessa” vastaan ”samassa vaiheessa”.
- Välttämätön ehto käsitelty riittävänä. Teksti luettelee kaksi vaatimusta; vaihtoehto täyttää yhden.
- Uskottava ulkopuolinen tieto. Jotain, mikä voi hyvinkin olla totta, mutta mitä teksti ei sano.
- Luokka vaihdettu. ”Asuu maassa” muuttuu muotoon ”on maan kansalainen”; asetusta käsitellään kuin direktiiviä.
- Suora ristiriita. Helppo ansa, ja harvoin enempää kuin yksi kysymystä kohden.
Oikea vaihtoehto ei yleensä ole lauseen kopio. Se on pieni päätelmä: tekstin kahden luvun summa, ehdon seuraus tai se, mitä seuraa sanoista ”voidaan uusia” tai ”ei voida uusia”. Kokeen kattava esittely on kielellisen päättelyn oppaassamme.
Kahdeksan tekstiä
Tekstit käsittelevät EU:n toimielimiä ja politiikkoja, kuten monet oikeat tekstit, ja jokainen niiden tosiasia on tarkistettu perussopimuksista ja asetuksista syyskuun 2026 tilanteen mukaan. Et tarvitse tätä tietoa: vastauksen on seurattava pelkästä tekstistä. Hakija, joka päättelee tietonsa eikä lukemansa pohjalta, on ”ulkopuolisen tiedon” ansan kohde.
Teksti 1 · Eurooppalainen kansalaisaloite
Teksti. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla EU:n kansalaiset voivat pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen alalla, jolla komissiolla on toimivalta siihen. Aloitteen käynnistää vähintään seitsemän EU:n kansalaisen ryhmä, jonka jäsenet asuvat vähintään seitsemässä eri jäsenvaltiossa. Kun komissio on rekisteröinyt aloitteen, järjestäjillä on kaksitoista kuukautta aikaa kerätä tuenilmauksia. Menestyäkseen aloite tarvitsee vähintään miljoona allekirjoitusta, ja vähintään seitsemän jäsenvaltion on kunkin saavutettava allekirjoittajien vähimmäismäärä, joka lasketaan kertomalla kyseisessä maassa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten määrä jäsenten kokonaismäärällä. Menestynyt aloite esitellään julkisessa kuulemisessa Euroopan parlamentissa, ja komissiolla on sen jälkeen kuusi kuukautta aikaa kertoa, mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jos mihinkään. Komissiolla ei ole velvollisuutta ehdottaa lakia.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- Aloite menestyy heti, kun sillä on miljoona allekirjoitusta mistä päin EU:ta tahansa.
- Kuudesta jäsenvaltiosta kerätyt miljoona allekirjoitusta eivät täytä aloitteen vaatimuksia.
- Menestyneen aloitteen jälkeen komission on esitettävä lakiehdotus kuuden kuukauden kuluessa.
- Aloitteen seitsemän järjestäjän on oltava seitsemän eri jäsenvaltion kansalaisia.
Näytä vastaus
Vastaus: B. Teksti edellyttää, että vähintään seitsemän jäsenvaltiota saavuttaa vähimmäismääränsä. Kuuden maan allekirjoituksilla ehto ei voi täyttyä, oli allekirjoituksia kuinka paljon tahansa.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Välttämätön ehto käsitelty riittävänä. Miljoona on välttämätön mutta ei riittävä: vähintään seitsemän maan on myös saavutettava vähimmäismääränsä.
• C — Suora ristiriita. Kuusi kuukautta on aikaa kertoa, mihin toimiin komissio ryhtyy, jos mihinkään, ja viimeinen lause sulkee pois kaiken velvollisuuden.
• D — Luokka vaihdettu. Tekstin mukaan järjestäjien on asuttava seitsemässä jäsenvaltiossa. Asuinpaikka on vaihdettu kansalaisuudeksi.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Tekstin luvuilla on yleensä ehto. Kun vaihtoehto lainaa luvun (”miljoona”) mutta pudottaa ehdon (”vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa”), se on ansa.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Välttämätön ehto käsitelty riittävänä. Miljoona on välttämätön mutta ei riittävä: vähintään seitsemän maan on myös saavutettava vähimmäismääränsä.
• C — Suora ristiriita. Kuusi kuukautta on aikaa kertoa, mihin toimiin komissio ryhtyy, jos mihinkään, ja viimeinen lause sulkee pois kaiken velvollisuuden.
• D — Luokka vaihdettu. Tekstin mukaan järjestäjien on asuttava seitsemässä jäsenvaltiossa. Asuinpaikka on vaihdettu kansalaisuudeksi.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Tekstin luvuilla on yleensä ehto. Kun vaihtoehto lainaa luvun (”miljoona”) mutta pudottaa ehdon (”vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa”), se on ansa.
Teksti 2 · Euroopan oikeusasiamies
Teksti. Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluita, jotka koskevat Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten hallinnollisia epäkohtia. Myös Euroopan unionin tuomioistuin kuuluu piiriin paitsi silloin, kun se käyttää lainkäyttövaltaansa. Kantelun voi tehdä kuka tahansa unionin kansalainen samoin kuin kuka tahansa jäsenvaltiossa asuva henkilö ja mikä tahansa yritys tai yhdistys, jonka sääntömääräinen kotipaikka on siellä. Kantelu on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelija sai tiedon asioista, ja vasta kun asianomaiseen toimielimeen on otettu yhteyttä ongelmasta. Oikeusasiamies voi myös aloittaa tutkimuksia omasta aloitteestaan. Kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia koskevat kantelut jäävät toimivallan ulkopuolelle, vaikka nämä viranomaiset soveltaisivat EU-oikeutta. Euroopan parlamentti valitsee oikeusasiamiehen jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen vaalikauden ajaksi, ja hänet voidaan valita uudelleen. Oikeusasiamiehen suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- Oikeusasiamies ei voi tutkia mitään Euroopan unionin tuomioistuimen toiminnasta.
- Kantelu siitä, miten kansallinen ministeriö soveltaa EU-asetusta, voi mennä oikeusasiamiehelle.
- Oikeusasiamies voi aloittaa tutkimuksen vasta, kun joku on tehnyt kantelun.
- Kantelu kolme vuotta sen jälkeen, kun kantelija sai tiedon asioista, olisi myöhässä.
Näytä vastaus
Vastaus: D. Kantelut on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelija sai tiedon asioista. Kolme vuotta ylittää rajan.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Tuomioistuin kuuluu piiriin paitsi lainkäyttötehtävissään. ”Ei mitään toiminnasta” tekee osittaisesta poikkeuksesta täydellisen.
• B — Laajuuden siirto. Kansalliset viranomaiset jäävät toimivallan ulkopuolelle, ”vaikka nämä viranomaiset soveltaisivat EU-oikeutta”. Vaihtoehto venyttää toimivallan EU:n elimistä kansallisiin.
• C — Suora ristiriita. Tekstin mukaan oikeusasiamies voi toimia myös omasta aloitteestaan.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Tarkkaile pieniä poikkeuksia: ”paitsi silloin, kun”, ”vaikka”, ”myös”. Kukin niistä on tekstissä yleensä väärän vaihtoehdon ankkuri.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Tuomioistuin kuuluu piiriin paitsi lainkäyttötehtävissään. ”Ei mitään toiminnasta” tekee osittaisesta poikkeuksesta täydellisen.
• B — Laajuuden siirto. Kansalliset viranomaiset jäävät toimivallan ulkopuolelle, ”vaikka nämä viranomaiset soveltaisivat EU-oikeutta”. Vaihtoehto venyttää toimivallan EU:n elimistä kansallisiin.
• C — Suora ristiriita. Tekstin mukaan oikeusasiamies voi toimia myös omasta aloitteestaan.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Tarkkaile pieniä poikkeuksia: ”paitsi silloin, kun”, ”vaikka”, ”myös”. Kukin niistä on tekstissä yleensä väärän vaihtoehdon ankkuri.
Teksti 3 · Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Teksti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on EU:n ulkoinen tarkastaja. Nimestään huolimatta se ei ole tuomioistuin: sillä ei ole lainkäyttövaltaa, ja kun sen tarkastajat epäilevät petosta, he välittävät tiedot sitä tutkiville EU:n elimille, kuten Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirastolle. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta. Neuvosto nimittää jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia, ja jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin kolmeksi vuodeksi. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi EU:n talousarviota koskevan vuosikertomuksen, joka sisältää tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Se julkaisee myös erityiskertomuksia tietyistä politiikoista ja ohjelmista. Sen tarkastukset voidaan tehdä paikan päällä jäsenvaltioissa yhteistyössä kansallisten tarkastuselinten kanssa.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- Koska neuvosto nimittää sen jäsenet, tilintarkastustuomioistuin on osa neuvostoa.
- Joka vuosi tarkastuslausuma on todennut EU:n tilit täysin virheettömiksi.
- Kun tilintarkastustuomioistuin havaitsee petoksen EU-menoissa, se voi itse määrätä seuraamuksia.
- Tilintarkastustuomioistuimen jäsen voi olla tehtävässään yli kuusi vuotta.
Näytä vastaus
Vastaus: D. Kuuden vuoden toimikausi voidaan uusia, joten uudelleen nimitetty jäsen on tehtävässään yli kuusi vuotta.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Luokittelu, jota teksti ei salli. Toimielimen tekemä nimitys ei tee kenestäkään sen osaa. Teksti ei missään luokittele tilintarkastustuomioistuinta näin.
• B — Uskottava ulkopuolinen tieto. Teksti kertoo, mitä lausuma kattaa, ei sitä, mitä se on todennut. Vaihtoehto lisää ulkopuolisen väitteen, joka kuulostaa uskottavalta.
• C — Suora ristiriita. Tilintarkastustuomioistuimella ei ole lainkäyttövaltaa, ja se välittää petosepäilyt OLAFille ja Euroopan syyttäjänvirastolle.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Toimikausi, joka ”voidaan uusia”, määräaika, jota ”voidaan pidentää”: teksti kertoo, ettei luku ole katto. Vaihtoehdot, jotka kohtelevat sitä kattona, ovat ansoja, ja vaihtoehto, joka hyödyntää sitä, on usein oikea.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Luokittelu, jota teksti ei salli. Toimielimen tekemä nimitys ei tee kenestäkään sen osaa. Teksti ei missään luokittele tilintarkastustuomioistuinta näin.
• B — Uskottava ulkopuolinen tieto. Teksti kertoo, mitä lausuma kattaa, ei sitä, mitä se on todennut. Vaihtoehto lisää ulkopuolisen väitteen, joka kuulostaa uskottavalta.
• C — Suora ristiriita. Tilintarkastustuomioistuimella ei ole lainkäyttövaltaa, ja se välittää petosepäilyt OLAFille ja Euroopan syyttäjänvirastolle.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Toimikausi, joka ”voidaan uusia”, määräaika, jota ”voidaan pidentää”: teksti kertoo, ettei luku ole katto. Vaihtoehdot, jotka kohtelevat sitä kattona, ovat ansoja, ja vaihtoehto, joka hyödyntää sitä, on usein oikea.
Teksti 4 · EKP:n neuvosto
Teksti. Euroalueen rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankin neuvosto. Siihen kuuluvat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joita on ollut 21 siitä lähtien, kun Bulgaria otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2026. Eurooppa-neuvosto nimittää johtokunnan jäsenet yhdeksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi, jota ei voi uusia. Jotta päätöksenteko pysyisi tehokkaana elimen kasvaessa, on vuodesta 2015, jolloin pääjohtajien määrä ylitti kahdeksantoista, sovellettu äänioikeuksien kiertojärjestelmää: pääjohtajat äänestävät vuorotellen, kun taas johtokunnan kuusi jäsentä äänestävät aina. EKP:n neuvosto tekee rahapoliittiset päätöksensä kuuden viikon välein. Vuoden 2021 strategiatarkistuksesta lähtien EKP on tavoitellut 2 %:n inflaatiota keskipitkällä aikavälillä ja pitää poikkeamia tämän tason ylä- ja alapuolelle yhtä ei-toivottavina.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- EKP:n neuvostossa on nyt 27 jäsentä, mutta kaikki eivät äänestä joka kokouksessa.
- Äänioikeuksien kiertojärjestelmä otettiin käyttöön silloin, kun Bulgaria liittyi euroalueeseen.
- Johtokunnan jäsenet voidaan nimittää uudelleen, jos Eurooppa-neuvosto siihen suostuu.
- EKP pitää yli 2 %:n inflaatiota haitallisempana kuin alle 2 %:n inflaatiota.
Näytä vastaus
Vastaus: A. Kuusi johtokunnan jäsentä ja 21 pääjohtajaa tekee 27. Pääjohtajat äänestävät vuorotellen, joten kaikki eivät äänestä joka kokouksessa.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Väärä ajankohta tai järjestys. Kierto alkoi vuonna 2015, kun pääjohtajien määrä ylitti kahdeksantoista. Bulgaria liittyi vuonna 2026.
• C — Suora ristiriita. Kahdeksan vuoden toimikautta ”ei voi uusia”.
• D — Suora ristiriita. Poikkeamat molempiin suuntiin ovat ”yhtä ei-toivottavia”.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kun teksti antaa kaksi yhteen kuuluvaa lukua (kuusi johtokunnan jäsentä, 21 pääjohtajaa), odota vaihtoehtoa, joka laskee ne yhteen. Laske summa ja tarkista sitten lauseen loppu: ansat piiloutuvat jälkimmäiseen puoliskoon.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Väärä ajankohta tai järjestys. Kierto alkoi vuonna 2015, kun pääjohtajien määrä ylitti kahdeksantoista. Bulgaria liittyi vuonna 2026.
• C — Suora ristiriita. Kahdeksan vuoden toimikautta ”ei voi uusia”.
• D — Suora ristiriita. Poikkeamat molempiin suuntiin ovat ”yhtä ei-toivottavia”.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kun teksti antaa kaksi yhteen kuuluvaa lukua (kuusi johtokunnan jäsentä, 21 pääjohtajaa), odota vaihtoehtoa, joka laskee ne yhteen. Laske summa ja tarkista sitten lauseen loppu: ansat piiloutuvat jälkimmäiseen puoliskoon.
Teksti 5 · Schengen-alue
Teksti. Schengen-alue on saanut nimensä luxemburgilaisesta kylästä, jossa viisi maata — Belgia, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Alankomaat — allekirjoittivat vuonna 1985 sopimuksen yhteisten rajojensa tarkastusten poistamisesta. Tarkastukset poistettiin todellisuudessa vasta vuonna 1995. Nykyään alueeseen kuuluu 29 maata: 25 EU:n 27 jäsenvaltiosta ja neljä unionin ulkopuolista maata, nimittäin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Alueen ulkopuolelle jäävistä kahdesta EU-maasta Irlanti on päättänyt olla osallistumatta, kun taas Kypros on oikeudellisesti velvollinen liittymään mutta ei vielä sovella kaikkia sääntöjä. Bulgaria ja Romania liittyivät kahdessa vaiheessa: lento- ja merirajojen tarkastukset päättyivät maaliskuussa 2024 ja maarajojen tammikuussa 2025. Alueen sisällä maa voi palauttaa sisärajavalvonnan vain viimeisenä keinona, kun yleistä järjestystä tai sisäistä turvallisuutta uhkaa vakava vaara, ja vain rajoitetuksi ajaksi.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- Sopimuksen allekirjoittamisen ja tarkastusten poistamisen välillä kului kymmenen vuotta.
- Irlanti on Schengen-alueen ulkopuolella, koska se ei vielä pysty soveltamaan kaikkia sääntöjä.
- Romanian maarajojen tarkastukset päättyivät samaan aikaan kuin lentoasemien tarkastukset.
- Jäsenvaltio voi palauttaa sisärajavalvonnan aina, kun se pitää sitä hyödyllisenä.
Näytä vastaus
Vastaus: A. Allekirjoitettu 1985, tarkastukset poistettu 1995: kymmenen vuotta.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Roolit vaihdettu. Tämä on Kyproksen tilanne. Irlanti on päättänyt olla osallistumatta. Vaihtoehto vaihtaa maat keskenään.
• C — Väärä ajankohta tai järjestys. Lento- ja merirajojen tarkastukset päättyivät maaliskuussa 2024, maarajojen vasta tammikuussa 2025.
• D — Laajuuden siirto. Vain viimeisenä keinona, vakavan uhan vuoksi ja rajoitetuksi ajaksi. ”Aina, kun se pitää sitä hyödyllisenä” poistaa kaikki kolme rajausta.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kaksi maata samassa lauseessa, kummallakin oma syynsä, houkuttelee vaihtamaan. Ennen kuin hyväksyt vaihtoehdon toisesta niistä, tarkista, että annettu syy kuuluu juuri sille maalle.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Roolit vaihdettu. Tämä on Kyproksen tilanne. Irlanti on päättänyt olla osallistumatta. Vaihtoehto vaihtaa maat keskenään.
• C — Väärä ajankohta tai järjestys. Lento- ja merirajojen tarkastukset päättyivät maaliskuussa 2024, maarajojen vasta tammikuussa 2025.
• D — Laajuuden siirto. Vain viimeisenä keinona, vakavan uhan vuoksi ja rajoitetuksi ajaksi. ”Aina, kun se pitää sitä hyödyllisenä” poistaa kaikki kolme rajausta.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kaksi maata samassa lauseessa, kummallakin oma syynsä, houkuttelee vaihtamaan. Ennen kuin hyväksyt vaihtoehdon toisesta niistä, tarkista, että annettu syy kuuluu juuri sille maalle.
Teksti 6 · Yleinen tietosuoja-asetus
Teksti. Yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) on sovellettu koko EU:ssa 25. toukokuuta 2018 lähtien. Asetuksena sitä sovelletaan suoraan jokaisessa jäsenvaltiossa ilman, että se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se koskee paitsi EU:hun sijoittautuneita organisaatioita myös sen ulkopuolisia organisaatioita, jotka tarjoavat tavaroita tai palveluja unionissa oleville henkilöille tai seuraavat heidän käyttäytymistään siellä. Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta vastuullisen organisaation on yleensä ilmoitettava kansalliselle valvontaviranomaiselle 72 tunnin kuluessa siitä, kun se sai tiedon loukkauksesta, paitsi jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Vakavimmista rikkomuksista voidaan määrätä sakkoja, jotka ovat enintään 20 milj. € tai 4 % yrityksen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Kun yritys käsittelee tietoja useissa jäsenvaltioissa, sen päätoimipaikan maan viranomainen toimii yleensä johtavana viranomaisena.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- EU:n ulkopuolisen yrityksen on sovellettava GDPR:ää heti, kun EU:ssa voidaan lukea sen verkkosivustoa.
- Jokaisesta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta on ilmoitettava kansalliselle valvontaviranomaiselle 72 tunnin kuluessa.
- Maailmanlaajuisella 1 miljardin € liikevaihdolla yritys voi saada enintään 40 milj. € sakon.
- Ennen soveltamisen alkamista jokaisen kansallisen parlamentin piti saattaa GDPR osaksi lakia.
Näytä vastaus
Vastaus: C. 4 % 1 miljardista eurosta on 40 milj. €, mikä on enemmän kuin 20 milj. €, ja suurempi määrä pätee. (Vaihtoehto koskee vakavimpia rikkomuksia, ainoita sakkoja, jotka teksti mainitsee.)
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Välttämätön ehto käsitelty riittävänä. Teksti edellyttää tavaroiden tai palvelujen tarjoamista unionissa oleville henkilöille tai heidän seuraamistaan. Luettavuus ei riitä.
• B — Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Teksti sanoo ”yleensä” ja tekee poikkeuksen loukkauksille, joista ei todennäköisesti aiheudu riskiä.
• D — Luokka vaihdettu. Asetusta sovelletaan suoraan ”ilman, että se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä”. Saattamista osaksi lainsäädäntöä edellyttää direktiivi.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. ”Sen mukaan, kumpi on suurempi” ja ”kumpi on pienempi” ovat kutsuja laskea. Laske molemmat määrät; vaihtoehto, joka valitsee väärän, on ansa.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Välttämätön ehto käsitelty riittävänä. Teksti edellyttää tavaroiden tai palvelujen tarjoamista unionissa oleville henkilöille tai heidän seuraamistaan. Luettavuus ei riitä.
• B — Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Teksti sanoo ”yleensä” ja tekee poikkeuksen loukkauksille, joista ei todennäköisesti aiheudu riskiä.
• D — Luokka vaihdettu. Asetusta sovelletaan suoraan ”ilman, että se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä”. Saattamista osaksi lainsäädäntöä edellyttää direktiivi.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. ”Sen mukaan, kumpi on suurempi” ja ”kumpi on pienempi” ovat kutsuja laskea. Laske molemmat määrät; vaihtoehto, joka valitsee väärän, on ansa.
Teksti 7 · Euroopan syyttäjänvirasto
Teksti. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), jonka kotipaikka on Luxemburg, aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021. Se on riippumaton EU:n elin, joka tutkii unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä, esimerkiksi EU-varoihin liittyvät petokset, lahjonnan ja rahanpesun. Arvonlisäveropetoksissa se on toimivaltainen vain, kun petos liittyy kahteen tai useampaan jäsenvaltioon ja aiheuttaa yhteensä vähintään 10 milj. € vahingon. EPPO perustettiin tiiviimmän yhteistyön kautta, joten se toimii vain osallistuvissa jäsenvaltioissa: 24:ssä 27:stä sen jälkeen, kun Puola ja Ruotsi liittyivät vuonna 2024. Sen asioita ei käsitellä EU:n tuomioistuimessa. Sen sijaan kussakin osallistuvassa maassa työskentelevät Euroopan valtuutetut syyttäjät vievät ne kyseisen maan kansallisiin tuomioistuimiin. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) sen sijaan tekee hallinnollisia tutkimuksia eikä voi nostaa syytettä ketään vastaan.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- Asiat, joissa EPPO nostaa syytteen, käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimessa.
- Puola ja Ruotsi olivat niiden maiden joukossa, jotka perustivat EPPO:n vuonna 2021.
- Vain yhdessä jäsenvaltiossa tehty 12 milj. € arvonlisäveropetos ei kuulu sen toimivaltaan.
- OLAF nostaa syytteen petosasioissa, joita EPPO ei halua ottaa hoitaakseen.
Näytä vastaus
Vastaus: C. Arvonlisäveropetos kuuluu EPPO:lle vain, kun siihen liittyy kaksi tai useampi jäsenvaltio ja vahinko on vähintään 10 milj. €. Summa riittää, mutta yksi maa ei.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Suora ristiriita. Sen asiat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa; tekstin mukaan mikään EU:n tuomioistuin ei käsittele niitä.
• B — Väärä ajankohta tai järjestys. Molemmat liittyivät vuonna 2024, kolme vuotta sen jälkeen, kun EPPO aloitti toimintansa.
• D — Roolit vaihdettu. OLAF ”ei voi nostaa syytettä ketään vastaan”. Vaihtoehto antaa sille EPPO:n roolin.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kaksi ”ja”-sanalla yhdistettyä ehtoa antavat EPSO:lle kaksi tapaa rakentaa ansa ja yhden tavan rakentaa oikea vastaus: täytä toinen ehto mutta ei toista. Tarkista kukin ehto erikseen.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Suora ristiriita. Sen asiat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa; tekstin mukaan mikään EU:n tuomioistuin ei käsittele niitä.
• B — Väärä ajankohta tai järjestys. Molemmat liittyivät vuonna 2024, kolme vuotta sen jälkeen, kun EPPO aloitti toimintansa.
• D — Roolit vaihdettu. OLAF ”ei voi nostaa syytettä ketään vastaan”. Vaihtoehto antaa sille EPPO:n roolin.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kaksi ”ja”-sanalla yhdistettyä ehtoa antavat EPSO:lle kaksi tapaa rakentaa ansa ja yhden tavan rakentaa oikea vastaus: täytä toinen ehto mutta ei toista. Tarkista kukin ehto erikseen.
Teksti 8 · Tavallinen lainsäätämisjärjestys
Teksti. Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät EU:n säädökset yhdessä Euroopan komission ehdotuksesta. Ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti vahvistaa kantansa. Jos neuvosto hyväksyy tämän kannan, säädös on hyväksytty; muussa tapauksessa neuvosto vahvistaa oman kantansa ja toimittaa sen parlamentille. Parlamentilla on tämän jälkeen toista käsittelyä varten kolme kuukautta, jota voidaan pidentää neljään. Se voi hyväksyä neuvoston kannan, jolloin säädös on hyväksytty, tai hylätä sen jäsentensä enemmistöllä, jolloin menettely päättyy eikä säädöstä hyväksytä. Jos parlamentti tekee tekstiin tarkistuksia eikä neuvosto hyväksy niitä kaikkia, sovittelukomitealla, jossa on yhtä monta neuvoston ja parlamentin edustajaa, on kuusi viikkoa aikaa sopia yhteisestä tekstistä. Käytännössä useimmista säädöksistä sovitaan nykyään ensimmäisessä käsittelyssä epävirallisten neuvottelujen jälkeen, joita kutsutaan kolmikantaneuvotteluiksi.
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
Kysymys: Mikä seuraavista väitteistä on oikein?
- Toisen käsittelyn hylkäyksen jälkeen sovittelukomitea yrittää sopia yhteisestä tekstistä.
- Säädös voidaan hyväksyä ilman, että parlamentti koskaan äänestää neuvoston kannasta.
- Kolmikantaneuvottelut voidaan lukea yhdeksi tavallisen lainsäätämisjärjestyksen virallisista vaiheista.
- Parlamentilla on aina neljä kuukautta aikaa saada tekstin toinen käsittely päätökseen.
Näytä vastaus
Vastaus: B. Jos neuvosto hyväksyy parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan, säädös on sillä hyväksytty. Parlamentin ei koskaan tarvitse äänestää neuvoston kannasta.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Väärä ajankohta tai järjestys. Hylkäys päättää menettelyn. Komitea on niitä tarkistuksia varten, joita neuvosto ei hyväksy.
• C — Luokittelu, jota teksti ei salli. Teksti kutsuu niitä ”epävirallisiksi neuvotteluiksi”.
• D — Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Aikaa on kolme kuukautta, joita voidaan pidentää neljään. ”Aina” tekee mahdollisuudesta säännön.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Haarautuvaa menettelyä (”jos… muussa tapauksessa…”) on paras lukea kuin pientä vuokaaviota. Useimmat ansat liittävät yhden haaran seurauksen toiseen haaraan.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Väärä ajankohta tai järjestys. Hylkäys päättää menettelyn. Komitea on niitä tarkistuksia varten, joita neuvosto ei hyväksy.
• C — Luokittelu, jota teksti ei salli. Teksti kutsuu niitä ”epävirallisiksi neuvotteluiksi”.
• D — Ehdoton sana siellä, missä teksti varaa. Aikaa on kolme kuukautta, joita voidaan pidentää neljään. ”Aina” tekee mahdollisuudesta säännön.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Haarautuvaa menettelyä (”jos… muussa tapauksessa…”) on paras lukea kuin pientä vuokaaviota. Useimmat ansat liittävät yhden haaran seurauksen toiseen haaraan.
Nämä tekstit on laatinut EU Testing EPSO:n muodossa. Ne eivät ole EPSO:n virallisia kysymyksiä.
Menetelmä jokaiseen tekstiin
- Lue teksti kerran ja merkitse mielessäsi varaukset ja ehdot: ”yleensä”, ”vain kun”, ”paitsi”, ”voidaan pidentää”, ”vähintään”. Lähes jokainen ansa on ankkuroitu johonkin niistä.
- Ota kukin vaihtoehto ja etsi sen lause. Älä kysy ”onko tämä totta?”. Kysy ”mikä lause todistaisi tämän, ja sanooko se lause juuri tämän?”.
- Karsi kolme sen sijaan, että etsisit yhden. Väärässä vaihtoehdossa on tietty vika, jonka voit osoittaa. Jos et löydä vaihtoehdosta vikaa, pidä se.
- Seuraa lukuja. Tekstin kaksi lukua muodostavat usein yhdessä vastauksen (kuusi plus 21 tekstissä 4), ja usein raja-arvo ratkaisee sen (kaksi vuotta tekstissä 2).
Yllä olevista kahdeksasta oikeasta vastauksesta kolme perustuu pieneen laskuun ja viisi yhden askeleen päätelmään; yksikään ei kopioi tekstin lausetta sanasta sanaan. Sanojen täsmäyttäminen on tapa, jolla hakijat putoavat ansoihin, ei tapa löytää vastaus.
60 tekstiä oikean kokeen tasolla
Kielellinen päättely · Focus II -kortilla on 60 samalla tavalla rakennettua tekstiä, ja jokainen väärä vaihtoehto on selitetty ansatyyppinsä mukaan.
Avaa Kielellinen päättely · Focus II → 5 ensimmäistä kysymystä ilmaiseksi · kaikki 60 PremiumillaUsein kysytyt kysymykset
Montako kysymystä EPSO:n kielellisen päättelyn kokeessa on?
AD5-kilpailussa (EPSO/AD/427/26) 20 kysymystä 35 minuutissa, pisteytys 0–20, läpipääsyraja 10 pistettä 20:stä. Koe tehdään ensimmäisellä kielelläsi.
Pitääkö minun tietää EU:sta vastatakseni kysymyksiin?
Ei. Vastauksen on seurattava pelkästä tekstistä. Tiedot voivat jopa haitata: vaihtoehto, joka on todellisuudessa totta mutta jota tekstissä ei sanota, on klassinen väärä vastaus.
Onko oikea vastaus aina yhden lauseen mukaelma?
Ei, ja siksi sanojen täsmäyttäminen on huono strategia. Useimmat oikeat vaihtoehdot ovat pieniä päätelmiä: ehdon seuraus, kahden luvun summa tai se, mitä sana kuten ”uusittavissa” tarkoittaa.
Miksi vaihtoehdot ovat niin samanpituisia?
Koska oikeassa kokeessa pituus ei saa paljastaa vastausta. Pisimmän tai yksityiskohtaisimman vaihtoehdon valitseminen ei ole arvaamista parempaa, joten ainoa keino on verrata jokaista vaihtoehtoa tekstiin.
Tekstien tosiasiat tarkistettu EU:n perussopimuksista ja kunkin aiheen EU-asetuksista 29. syyskuuta 2026 tilanteen mukaan. Läpipääsyrajat: EPSO:n kilpailuilmoitus EPSO/AD/427/26.