EPSOn EU-tietämyksen koe palkitsee opiskelun suoremmin kuin mikään muu AD5-kilpailun osa: vastaukset on kirjoitettu perussopimuksiin. Nämä kymmenen harjoituskysymystä käsittelevät toimielimiä, lainsäätämisjärjestystä, äänestämistä neuvostossa, talousarviota, perusoikeuksia ja unionin toimivaltaa. Jokainen vastaus kertoo perussopimuksen artiklan, johon se perustuu, ja selittää, miksi kukin väärä vaihtoehto on väärä.
Näin käytät tätä sivua. AD5-kilpailussa (EPSO/AD/427/26) EU-tietämyksen kokeessa on 30 kysymystä 40 minuutissa toisella kielelläsi, ja hyväksymisraja on 15/30. Rajan yläpuolella jokainen piste lasketaan: EU-tietämys on 30 % alustavasta ja 25 % lopullisesta pistemäärästä. Se tekee noin 80 sekuntia kysymystä kohden, joten anna itsellesi 13 minuuttia näihin kymmeneen, kirjoita vastauksesi muistiin ja avaa selitykset vasta sitten.
Kymmenen EU-tietämyksen harjoituskysymystä
Kysymys 1 · Toimielimet · Lainsäätämisjärjestys · Keskivaikea
Millä toimielimellä on perussopimusten mukaan tavallisesti yksinoikeus tehdä ehdotuksia EU:n lainsäädäntötoimiksi?
- Eurooppa-neuvostolla
- Euroopan parlamentilla
- Euroopan komissiolla
- EU:n neuvostolla
Näytä vastaus
Vastaus: C. SEU-sopimuksen 17 artiklan 2 kohta: unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä voidaan antaa vain komission ehdotuksesta, jollei perussopimuksissa toisin määrätä (esimerkiksi eräät poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön säädökset, joita neljännes jäsenvaltioista voi tehdä aloitteen).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Eurooppa-neuvosto määrittelee unionin yleiset poliittiset suuntaviivat, mutta se ”ei käytä lainsäädäntövaltaa” (SEU-sopimuksen 15 artiklan 1 kohta).
• B — Parlamentti voi vain pyytää komissiota tekemään ehdotuksen (SEUT-sopimuksen 225 artikla); jos komissio kieltäytyy, sen on perusteltava kantansa, mutta mikään ei velvoita sitä tekemään ehdotusta.
• D — Neuvosto voi parlamentin tavoin pyytää komissiolta ehdotusta (SEUT-sopimuksen 241 artikla), mutta se ei voi tehdä sitä itse.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. ”Pyytää” ei ole ”ehdottaa”. Parlamentti, neuvosto ja eurooppalainen kansalaisaloite voivat kaikki pyytää; vain komissio laatii ehdotuksen.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Eurooppa-neuvosto määrittelee unionin yleiset poliittiset suuntaviivat, mutta se ”ei käytä lainsäädäntövaltaa” (SEU-sopimuksen 15 artiklan 1 kohta).
• B — Parlamentti voi vain pyytää komissiota tekemään ehdotuksen (SEUT-sopimuksen 225 artikla); jos komissio kieltäytyy, sen on perusteltava kantansa, mutta mikään ei velvoita sitä tekemään ehdotusta.
• D — Neuvosto voi parlamentin tavoin pyytää komissiolta ehdotusta (SEUT-sopimuksen 241 artikla), mutta se ei voi tehdä sitä itse.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. ”Pyytää” ei ole ”ehdottaa”. Parlamentti, neuvosto ja eurooppalainen kansalaisaloite voivat kaikki pyytää; vain komissio laatii ehdotuksen.
Kysymys 2 · Neuvosto · Äänestys · Keskivaikea
Mitä ”kaksinkertainen enemmistö” edellyttää, kun neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä komission ehdotuksesta?
- 55 % jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 65 % EU:n väestöstä
- 65 % jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 55 % EU:n väestöstä
- 72 % jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 65 % EU:n väestöstä
- Kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista väestöstä riippumatta
Näytä vastaus
Vastaus: A. SEU-sopimuksen 16 artiklan 4 kohta: määräenemmistö on vähintään 55 % neuvoston jäsenistä, vähintään viisitoista jäsentä, ja niiden on edustettava jäsenvaltioita, joiden väestö on vähintään 65 % väestöstä. Määrävähemmistöön on kuuluttava vähintään neljä neuvoston jäsentä.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Prosenttiluvut ovat vaihtaneet paikkaa.
• C — 72 % on vahvistettu määräenemmistö, jota käytetään, kun neuvosto ei tee päätöstä komission tai korkean edustajan ehdotuksesta (SEUT-sopimuksen 238 artiklan 2 kohta).
• D — Neuvoston määräenemmistöäänestyksessä ei ole väestön huomiotta jättävää kahden kolmasosan sääntöä.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Muista järjestys: ensin valtiot (55 %), sitten ihmiset (65 %). Suurempi luku suojaa väestöpuolta.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Prosenttiluvut ovat vaihtaneet paikkaa.
• C — 72 % on vahvistettu määräenemmistö, jota käytetään, kun neuvosto ei tee päätöstä komission tai korkean edustajan ehdotuksesta (SEUT-sopimuksen 238 artiklan 2 kohta).
• D — Neuvoston määräenemmistöäänestyksessä ei ole väestön huomiotta jättävää kahden kolmasosan sääntöä.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Muista järjestys: ensin valtiot (55 %), sitten ihmiset (65 %). Suurempi luku suojaa väestöpuolta.
Kysymys 3 · Euroopan parlamentti · Helppo
Montako jäsentä Euroopan parlamentissa on vaalikaudella 2024–2029?
- 705
- 750
- 751
- 720
Näytä vastaus
Vastaus: D. Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2023/2061 vahvisti vuosien 2024–2029 kokoonpanoksi 720 jäsentä. SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohta rajaa parlamentin 750 jäseneen sekä puhemieheen, ja kullakin jäsenvaltiolla on 6–96 paikkaa.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — 705 oli luku vuosina 2020–2024 Yhdistyneen kuningaskunnan erottua.
• B — 750 on osa perussopimuksen ylärajaa, ei todellinen paikkamäärä.
• C — 751 (750 ja puhemies) on suurin perussopimuksen sallima määrä ja parlamentin koko vuosina 2014–2019.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Opettele yläraja (750 + 1) ja nykyinen määrä (720) yhdessä: EPSO tarjoaa mielellään toista ansaksi toiselle.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — 705 oli luku vuosina 2020–2024 Yhdistyneen kuningaskunnan erottua.
• B — 750 on osa perussopimuksen ylärajaa, ei todellinen paikkamäärä.
• C — 751 (750 ja puhemies) on suurin perussopimuksen sallima määrä ja parlamentin koko vuosina 2014–2019.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Opettele yläraja (750 + 1) ja nykyinen määrä (720) yhdessä: EPSO tarjoaa mielellään toista ansaksi toiselle.
Kysymys 4 · Toimielinkehys · Keskivaikea
Mikä seuraavista ei ole yksi niistä seitsemästä Euroopan unionin toimielimestä, jotka luetellaan SEU-sopimuksen 13 artiklassa?
- Tilintarkastustuomioistuin
- Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
- Euroopan keskuspankki
- Eurooppa-neuvostolla
Näytä vastaus
Vastaus: B. SEU-sopimuksen 13 artiklan 1 kohta luettelee seitsemän toimielintä: Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea ovat neuvoa-antavia elimiä (SEU-sopimuksen 13 artiklan 4 kohta).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Tilintarkastustuomioistuin on yksi seitsemästä toimielimestä.
• C — EKP on ollut toimielin Lissabonin sopimuksesta lähtien.
• D — Eurooppa-neuvostosta tuli virallinen toimielin Lissabonin sopimuksella.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. ”Komitea”, ”Pankki” (EIP), ”Virasto” tai ”Oikeusasiamies (Ombudsman)” nimessä tarkoittaa yleensä elintä, ei toimielintä. EKP on poikkeus, josta kannattaa olla tarkkana.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Tilintarkastustuomioistuin on yksi seitsemästä toimielimestä.
• C — EKP on ollut toimielin Lissabonin sopimuksesta lähtien.
• D — Eurooppa-neuvostosta tuli virallinen toimielin Lissabonin sopimuksella.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. ”Komitea”, ”Pankki” (EIP), ”Virasto” tai ”Oikeusasiamies (Ombudsman)” nimessä tarkoittaa yleensä elintä, ei toimielintä. EKP on poikkeus, josta kannattaa olla tarkkana.
Kysymys 5 · Perusoikeudet · Keskivaikea
Mikä on Euroopan unionin perusoikeuskirjan oikeudellinen asema?
- Sillä on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla
- Se on poliittinen julistus ilman sitovaa vaikutusta
- Se sitoo vain jäsenvaltioita, jotka ovat ratifioineet sen erikseen
- Se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirja
Näytä vastaus
Vastaus: A. SEU-sopimuksen 6 artiklan 1 kohta, voimassa Lissabonin sopimuksesta 1. joulukuuta 2009 lähtien: perusoikeuskirjalla ”on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla”. Se sitoo EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vain silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta (perusoikeuskirjan 51 artikla).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Se oli sen asema julistamisesta vuonna 2000 Lissabonin sopimukseen asti.
• C — Perusoikeuskirjaa ei ole koskaan ratifioitu erikseen; se on voimassa SEU-sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan kautta.
• D — Euroopan ihmisoikeussopimus on Euroopan neuvoston sopimus, eri oikeusjärjestys kuin perusoikeuskirja.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Perusoikeuskirja = EU, Strasbourgin sopimus = Euroopan neuvosto. Kysymykset, jotka sekoittavat nämä kaksi, ovat yleisimpiä ansoja.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• B — Se oli sen asema julistamisesta vuonna 2000 Lissabonin sopimukseen asti.
• C — Perusoikeuskirjaa ei ole koskaan ratifioitu erikseen; se on voimassa SEU-sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan kautta.
• D — Euroopan ihmisoikeussopimus on Euroopan neuvoston sopimus, eri oikeusjärjestys kuin perusoikeuskirja.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Perusoikeuskirja = EU, Strasbourgin sopimus = Euroopan neuvosto. Kysymykset, jotka sekoittavat nämä kaksi, ovat yleisimpiä ansoja.
Kysymys 6 · Säädökset · Helppo
Mikä säädös velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot?
- Asetus
- Päätös
- Suositus
- Direktiivi
Näytä vastaus
Vastaus: D. SEUT-sopimuksen 288 artikla määrittelee viisi säädöstyyppiä. Direktiivi velvoittaa jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, saavutettavaan tulokseen nähden, ja se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä määräajassa kunkin valtion valitsemin keinoin.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa ilman valinnanvaraa.
• B — Päätös on kaikilta osiltaan velvoittava (niille, joille se on osoitettu, jos se mainitsee sellaiset).
• C — Suositus ei ole lainkaan velvoittava.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Direktiivi = suunta kohti tulosta; asetus = samat säännöt kaikkialla sanasta sanaan.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa ilman valinnanvaraa.
• B — Päätös on kaikilta osiltaan velvoittava (niille, joille se on osoitettu, jos se mainitsee sellaiset).
• C — Suositus ei ole lainkaan velvoittava.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Direktiivi = suunta kohti tulosta; asetus = samat säännöt kaikkialla sanasta sanaan.
Kysymys 7 · Talousarvio · Vaikea
Miten monivuotisesta rahoituskehyksestä (MRK) annettu asetus hyväksytään?
- Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa parlamentti ja neuvosto ovat lainsäätäjinä
- Eurooppa-neuvosto määräenemmistöllä
- Neuvosto yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan
- Komissio neuvostoa kuultuaan
Näytä vastaus
Vastaus: C. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 2 kohta: neuvosto hyväksyy MRK-asetuksen erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan; parlamentti tekee päätöksensä jäseniensä enemmistöllä. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti sallia neuvoston päättää määräenemmistöllä.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — MRK-asetuksessa noudatetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä, jossa parlamentti voi vain hyväksyä tai hylätä neuvoston tekstin, ei muuttaa sitä.
• B — Eurooppa-neuvosto neuvottelee poliittisen sopimuksen, mutta se ei hyväksy asetusta.
• D — Komissio ehdottaa MRK:ta; se ei hyväksy sitä.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Erota MRK (seitsemän vuoden enimmäismäärät: yksimielisyys neuvostossa + parlamentin hyväksyntä) vuotuisesta talousarviosta (SEUT-sopimuksen 314 artikla: parlamentti ja neuvosto yhdessä, sovittelukomitean kanssa).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — MRK-asetuksessa noudatetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä, jossa parlamentti voi vain hyväksyä tai hylätä neuvoston tekstin, ei muuttaa sitä.
• B — Eurooppa-neuvosto neuvottelee poliittisen sopimuksen, mutta se ei hyväksy asetusta.
• D — Komissio ehdottaa MRK:ta; se ei hyväksy sitä.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Erota MRK (seitsemän vuoden enimmäismäärät: yksimielisyys neuvostossa + parlamentin hyväksyntä) vuotuisesta talousarviosta (SEUT-sopimuksen 314 artikla: parlamentti ja neuvosto yhdessä, sovittelukomitean kanssa).
Kysymys 8 · Arvot · SEU-sopimuksen 7 artikla · Vaikea
Kuka toteaa SEU-sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaan, että jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja?
- Neuvosto neljän viidesosan enemmistöllä jäsenistään
- Eurooppa-neuvosto yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan
- Unionin tuomioistuin komission kanteesta
- Euroopan parlamentti kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä
Näytä vastaus
Vastaus: B. SEU-sopimuksen 7 artiklan 2 kohta: kolmasosan jäsenvaltioista tai komission ehdotuksesta ja parlamentin hyväksynnän saatuaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta rikkomisen (asianomainen jäsenvaltio ei äänestä). Neuvosto voi sen jälkeen määräenemmistöllä pidättää tiettyjä oikeuksia (7 artiklan 3 kohta).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Neljä viidesosaa on 7 artiklan 1 kohdan kynnys, ja sen mukaan todetaan vain vakavan rikkomisen selvä vaara.
• C — 7 artikla on poliittinen menettely; tuomioistuimen toimivalta rajoittuu menettelyä koskeviin kysymyksiin (SEUT-sopimuksen 269 artikla).
• D — Parlamentti antaa hyväksyntänsä (kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, joka on myös jäsenten enemmistö), mutta se ei tee päätöstä.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kolme vaihetta, kolme elintä: neuvosto vaaran toteamiseen (7 artiklan 1 kohta), Eurooppa-neuvosto rikkomisen toteamiseen (7 artiklan 2 kohta), jälleen neuvosto seuraamuksiin (7 artiklan 3 kohta).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Neljä viidesosaa on 7 artiklan 1 kohdan kynnys, ja sen mukaan todetaan vain vakavan rikkomisen selvä vaara.
• C — 7 artikla on poliittinen menettely; tuomioistuimen toimivalta rajoittuu menettelyä koskeviin kysymyksiin (SEUT-sopimuksen 269 artikla).
• D — Parlamentti antaa hyväksyntänsä (kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, joka on myös jäsenten enemmistö), mutta se ei tee päätöstä.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kolme vaihetta, kolme elintä: neuvosto vaaran toteamiseen (7 artiklan 1 kohta), Eurooppa-neuvosto rikkomisen toteamiseen (7 artiklan 2 kohta), jälleen neuvosto seuraamuksiin (7 artiklan 3 kohta).
Kysymys 9 · Toimivalta · Keskivaikea
Millä seuraavista aloista unionilla on yksinomainen toimivalta?
- Ympäristö
- Energia
- Yhteinen kauppapolitiikka
- Ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen
Näytä vastaus
Vastaus: C. SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohta luettelee yksinomaiset toimivallat: tulliliitto; sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämien kilpailusääntöjen vahvistaminen; euroalueen rahapolitiikka; meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa; ja yhteinen kauppapolitiikka.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Ympäristö kuuluu jaettuun toimivaltaan (SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan e alakohta).
• B — Energia kuuluu jaettuun toimivaltaan (SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan i alakohta).
• D — Tässä unioni voi vain tukea, sovittaa yhteen tai täydentää jäsenvaltioiden toimia (SEUT-sopimuksen 6 artiklan a alakohta).
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Viisi yksinomaista alaa kannattaa opetella ulkoa. Jos vaihtoehto ei ole yksi niistä, toimivalta on jaettu tai tukeva.
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Ympäristö kuuluu jaettuun toimivaltaan (SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan e alakohta).
• B — Energia kuuluu jaettuun toimivaltaan (SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan i alakohta).
• D — Tässä unioni voi vain tukea, sovittaa yhteen tai täydentää jäsenvaltioiden toimia (SEUT-sopimuksen 6 artiklan a alakohta).
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Viisi yksinomaista alaa kannattaa opetella ulkoa. Jos vaihtoehto ei ole yksi niistä, toimivalta on jaettu tai tukeva.
Kysymys 10 · Eurooppa-neuvosto · Keskivaikea
Miten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan, ja kuinka pitkäksi ajaksi?
- Euroopan parlamentti valitsee hänet viideksi vuodeksi
- Eurooppa-neuvosto valitsee hänet määräenemmistöllä kahdeksi ja puoleksi vuodeksi, ja hänet voidaan valita uudelleen kerran
- Kukin jäsenvaltio hoitaa tehtävää vuorollaan kuuden kuukauden ajan
- EU:n neuvosto nimittää hänet kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ilman jatkomahdollisuutta
Näytä vastaus
Vastaus: B. SEU-sopimuksen 15 artiklan 5 kohta: Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Puheenjohtaja ei voi samanaikaisesti hoitaa kansallista tehtävää (15 artiklan 6 kohta).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Viisi vuotta on komission toimikausi, ja parlamentti valitsee komission puheenjohtajan, ei Eurooppa-neuvoston.
• C — Puolivuotinen kierto koskee EU:n neuvoston puheenjohtajuutta, ei Eurooppa-neuvostoa.
• D — Eurooppa-neuvosto valitsee itse puheenjohtajansa, ja toimikausi voidaan uusia kerran.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kaksi puheenjohtajuutta, kaksi sääntöä: Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja (2½ vuotta) ja neuvoston kiertävä puheenjohtajuus (6 kuukautta).
Miksi muut vaihtoehdot ovat vääriä:
• A — Viisi vuotta on komission toimikausi, ja parlamentti valitsee komission puheenjohtajan, ei Eurooppa-neuvoston.
• C — Puolivuotinen kierto koskee EU:n neuvoston puheenjohtajuutta, ei Eurooppa-neuvostoa.
• D — Eurooppa-neuvosto valitsee itse puheenjohtajansa, ja toimikausi voidaan uusia kerran.
Tapa, jonka voit ottaa mukaan. Kaksi puheenjohtajuutta, kaksi sääntöä: Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja (2½ vuotta) ja neuvoston kiertävä puheenjohtajuus (6 kuukautta).
Mitä kymmenen kysymystä opettavat
| # | Aihe | Säilytettävä tapa |
|---|---|---|
| 1 | Toimielimet · Lainsäätämisjärjestys | ”Pyytää” ei ole ”ehdottaa”. Parlamentti, neuvosto ja eurooppalainen kansalaisaloite voivat kaikki pyytää; vain komissio laatii ehdotuksen. |
| 2 | Neuvosto · Äänestys | Muista järjestys: ensin valtiot (55 %), sitten ihmiset (65 %). Suurempi luku suojaa väestöpuolta. |
| 3 | Euroopan parlamentti | Opettele yläraja (750 + 1) ja nykyinen määrä (720) yhdessä: EPSO tarjoaa mielellään toista ansaksi toiselle. |
| 4 | Toimielinkehys | ”Komitea”, ”Pankki” (EIP), ”Virasto” tai ”Oikeusasiamies (Ombudsman)” nimessä tarkoittaa yleensä elintä, ei toimielintä. EKP on poikkeus, josta kannattaa olla tarkkana. |
| 5 | Perusoikeudet | Perusoikeuskirja = EU, Strasbourgin sopimus = Euroopan neuvosto. Kysymykset, jotka sekoittavat nämä kaksi, ovat yleisimpiä ansoja. |
| 6 | Säädökset | Direktiivi = suunta kohti tulosta; asetus = samat säännöt kaikkialla sanasta sanaan. |
| 7 | Talousarvio | Erota MRK (seitsemän vuoden enimmäismäärät: yksimielisyys neuvostossa + parlamentin hyväksyntä) vuotuisesta talousarviosta (SEUT-sopimuksen 314 artikla: parlamentti ja neuvosto yhdessä, sovittelukomitean kanssa). |
| 8 | Arvot · SEU-sopimuksen 7 artikla | Kolme vaihetta, kolme elintä: neuvosto vaaran toteamiseen (7 artiklan 1 kohta), Eurooppa-neuvosto rikkomisen toteamiseen (7 artiklan 2 kohta), jälleen neuvosto seuraamuksiin (7 artiklan 3 kohta). |
| 9 | Toimivalta | Viisi yksinomaista alaa kannattaa opetella ulkoa. Jos vaihtoehto ei ole yksi niistä, toimivalta on jaettu tai tukeva. |
| 10 | Eurooppa-neuvosto | Kaksi puheenjohtajuutta, kaksi sääntöä: Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja (2½ vuotta) ja neuvoston kiertävä puheenjohtajuus (6 kuukautta). |
Miten EPSO rakentaa väärät vaihtoehdot
Käy selitykset uudelleen läpi, niin samat kuviot toistuvat kerta toisensa jälkeen:
- Oikea sääntö, väärä elin. Neuvosto ja Eurooppa-neuvosto, EU:n neuvosto ja Euroopan neuvosto, ehdottava komissio ja pyytävä parlamentti.
- Oikea elin, väärä kynnys. 55 % ja 65 % vaihtaneet paikkaa, neljä viidesosaa yksimielisyyden sijaan, 720 jäsentä 750:n ylärajan sijaan.
- Vanha sääntö esitettynä nykyisenä. Perusoikeuskirja ennen Lissabonia, parlamentti 2014–2019, toimielimet ennen kuin Eurooppa-neuvosto ja EKP lisättiin.
Opettele siis jokainen tosiasia yhdessä naapurinsa kanssa: luku ja luku, johon se sekoitetaan, toimielin ja se, jolla on samankaltainen nimi.
Näin valmistaudut EU-tietämyksen kokeeseen
- Lue ensin opas. EPSO EU-tietämys kertoo, mitä koe kattaa ja miten siihen opiskellaan, ja EU-politiikan sivu käsittelee seitsemää politiikan alaa.
- Opettele toimielimet asiayhteydessään. EU-tietämyksen luvut esittävät jokaisen aiheen äänenä, dioina, infografiikkana ja raporttina; luku 1 on maksuton. EU:n toimielinten kartta näyttää, missä 70 toimielintä, elintä ja virastoa sijaitsevat.
- Harjoittele paljon. Jokaisessa kahdeksassa AD5-harjoitussarjassamme on 30 EU-tietämyksen kysymystä ratkaistuine selityksineen, ja EU-politiikan raamattu lisää 145 kysymystä ja 182-sivuisen PDF:n.
- Harjoittele toisella kielelläsi. Koe tehdään kielellä 2. Sivusto toimii 14 kielellä, joten vaihda kieleen, jolla sinua arvioidaan.
Koe kuuluu AD5-kilpailun osaan 2, joka on odotettavissa vuonna 2027, joten aineiston ehtii käydä huolella läpi. Osan 2 opas kertoo, mitä päättelykokeiden jälkeen seuraa.
Harjoittele EU-tietämystä kattavin selityksin
Sarjassa 1 on 30 EU-tietämyksen kysymystä. Ensimmäiset 5 eivät vaadi tiliä, ja maksuton tili avaa kaikki 30.
Avaa harjoitussarjat → Ensimmäiset 25 kysymystä maksutta · Premium €7 kuukaudessa · peru milloin tahansaUsein kysytyt kysymykset
Montako kysymystä EPSOn EU-tietämyksen kokeessa on?
AD5-kilpailussa EPSO/AD/427/26 EU-tietämyksen kokeessa on 30 monivalintakysymystä 40 minuutissa toisella kielelläsi. Hyväksymisraja on 15/30.
Vaikuttaako EU-tietämyksen koe sijoitukseen?
Kyllä. Hyväksymisrajan yläpuolella EU-tietämyksen tulos on 30 % alustavasta ja 25 % lopullisesta pistemäärästä, joten jokainen lisäpiste parantaa sijoitustasi.
Mitä aiheita EPSOn EU-tietämyksen koe kattaa?
EU:n toimielimet ja niiden toiminnan, perussopimukset, päätöksenteko- ja lainsäätämismenettelyt, talousarvion, perusoikeudet, unionin toimivallan sekä sen tärkeimmät politiikat ja ajankohtaiset painopisteet.
Miten EU-tietämyksen kokeeseen kannattaa opiskella?
Opettele perussopimusten säännöt yhdessä niiden tosiasioiden kanssa, joihin ne sekoitetaan, ja harjoittele sitten ajastetuilla kysymyksillä, jotka selittävät jokaisen väärän vaihtoehdon. Harjoittele kielellä, jolla sinua arvioidaan.
EU Testing kirjoitti kysymykset tätä artikkelia varten 28. lokakuuta 2026 ja tarkisti ne Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta. Kokeen muoto: EPSOn kilpailuilmoitus EPSO/AD/427/26.